Tietoa kulttuuriyhdistys Suunnasta
 
Yleistä

Kuopiolaisen Kulttuuriyhdistys Suunta ry:n tarkoituksena on edistää kansalaisten omaehtoista kulttuuriharrastuneisuutta ja kehittää erityisesti nykyaikaista suomalaista vapaa-ajankulttuuria. Tavoitteiden edistämiseksi on yhdistyksen puitteissa järjestetty lukuisia erilaisia tapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja juhlia.

Merkittävyydessään yhdistyksemme ehkä vieläkin tärkeämpänä tehtävänä voidaan pitää tietyn kaveriporukan yhdessä pitämistä. Tämä onkin hyvin luonnollista yhdistyksen taustan huomioon ottaen. Useimmiten nämä yhdistyksen kaksi tavoitetta nivoutuvat sujuvasti yhteen siten, että eri puolilla Suomea järjestämissämme yhteisissä tapaamisissa on mukana erilaisia kulttuurillisia rientoja.

Huolimatta Kulttuuriyhdistys Suunta ry:n tietyllä tapaa nurkkakuntaisista lähtökohdista (jotka selviävät alta löytyvästä pienehköstä historiaosiosta) on toiminta luontevasti laajentunut uusille alueille ja uusien ihmisten keskuuteen. Jäsenistömme käsittää joukon hyvin erilaisia ihmisiä, ja niinpä yhdistyksemme perusluonne onkin melko suvaitseva.

Jos mielenkiintosi yhdistystämme kohtaan heräsi, voit lukea tältä sivustolta tarkemmin monimuotoisesta toiminnastamme, jota kuvagalleriamme auttaa visualisoimaan. Lisäksi voit halutessasi seurata vivahteikkaita foorumikeskustelujamme siltä osin kuin se on jäsenistöön kuulumattomalle mahdollista sekä tutustua kannanottoihin ja muihin julkaisemiimme kirjoituksiin.

 

Historia

Idea "Jukka Torikan kulttuurisäätiön" perustamisesta sikisi alkujaan Helsingissä kesällä 2000 erään - "anarkosyndikalistiseksi kommuuniksi" (1) itseään kutsuneen - poppoon mahdollisesti hieman juopuneissa päissä. Tämä mainio hanke kuitenkin kaatui nimitysteknisiin ongelmiin ja osittain myös samaisen joukkion joidenkin jäsenien alkaneeseen asepalvelukseen. Ajatus jonkinlaisesta yhdistävästä virallisesta järjestöstä jäi kuitenkin hautumaan mieliin.

15.10.2001 ravintola Stobelian (nykyinen Gustus & Vera, Fabianinkatu 37) tiloissa hiukan edellisestä kokoonpanosta muuntunut joukko palaili nyt jo kypsyneempään ajatukseen. Kyseisenä päivänä päätettiin järjestää kokous, jolla perustettaisiin yhdistys, josta oli jo moneen otteeseen aiemmin kaivaten puhuttu. Kokous pidettiin Helsingin Herttoniemessä Susitie 14:ssa, jossa paikalla olivat Riku Oksanhaka, Jukka Perkkiö, Markus Meisseli ja Tuomas Kinkkupasta. Yhdistyksemme osoitti edistyneisyyttään jo näinkin varhaisessa vaiheessa siten, että virtuaalisesti samaiseen kokoukseen osallistuivat Matti Tykkipatteri, Antti Hamarapuoli ja Janne Sahajauho.

Yhdistyksen perustanut kokous kesti ankarine debatteineen useita tunteja. Yhdistyksen nimestä käytiin voimakasta verbaalista kädenvääntöä. Tiukan äänestyksen jälkeen yhdistyksen nimeksi päätyi Kulttuuriyhdistys Suunta Kulttuuriyhdistys Kiusauksen asemesta. Tilaisuudessa valittiin myös yhdistykselle hallitus, jonka puheenjohtajaksi päätyi sittemmin suurta arvostusta yhdistysväen keskuudessa nauttinut Tuomas Kinkkupasta. Lisäksi perustettiin huomattava määrä alajaostoja, valiokuntia ym. hallinnollisia elimiä, joista tärkeimmäksi yhdistyksen myöhemmissä vaiheissa on joidenkin jäsenten mielestä noussut PMS (Perämeren ja Merenkurkun seudun alajaosto). Tästä asiasta kuitenkin toisilla tahoilla lienee eriäviä mielipiteitä.

Kaikki yhdistyksemme perustavat jäsenet ovat entisiä Kuopion Lyseon lukion oppilaita, mistä osittain johtuen on yhdistyksellämme ollut perinteenä lahjoittaa vuosittain kyseisen opinahjon oppilaalle kirjastipendi parhaista filosofian ylioppilaskoevastauksista. Samasta syystä yhdistyksemme kotipaikaksi valittiin Kuopio, vaikka jo tuolloin jäsenistömme oli hajaantunut ympäri valtakuntaa opiskelujen ym. syiden takia.

Perustamiskokouksen jälkeen yhdistyksemme toiminnan kuva hiukan täsmentyi yhteisissä keskusteluissamme. Yhdistyksen perustamishakemus jätettiin Patentti- ja rekisterihallitukselle, ja 4.6.2002 saimme lopulta odotetun ilmoituksen yhdistyksen virallisesta rekisteröinnistä.

Yhdistyksen innostuneisuutta uhkuvia ja byrokraattisia alkuaikoja leimasi toisaalta sen hallinnon vahva painottuminen hallitukseen ja toisaalta toiminnan kanavoituminen erilaisiin puolisuljettuihin valiokuntiin, joista erityisesti poliittinen valiokunta oli korostuneessa asemassa. Vallan keskittyminen hallitukselle johti ongelmiin, joiden seurauksena niin kutsutut Osviitta-tarinat ilmaantuivat kritisoimaan vallitsevia oloja. Valiokuntatyöskentelyn sisäsiittoisuus taas kulminoitui lopulta kähmyilyskandaaliin, joka johti kahden hallituksen jäsenen eroamiseen. Erinäisten vaiheiden ja lukuisten keskustelujen jälkeen yhdistyksen hallinto muuttui avoimemmaksi – valiokunnat lakkautettiin ja hallituksen valta siirrettiin käytännössä kuukausikokouksille.

Yhdistyksemme jäsenkunta tiedosti perustamisesta lähtien jonkinlaisen keskinäisen ja helppokäyttöisen yhteydenpitovälineen merkityksen. Alkuaikojen hiukan hapuilevasti edennyt yhdistyksen omien internet-sivujen perustamishanke sai uutta tuulta purjeisiinsa uuden tekijän myötä, ja nykyään yhdistyksen toiminnan koordinointi ja ulkoinen tiedotus tapahtuu lähes kokonaan tämän sivuston kautta.

Kulttuuriyhdistys Suunta ry on järjestänyt olemassaoloaikanaan lukuisia erilaisia tapahtumia jäsenistönsä ja muiden vapaaehtoisten keskuudessa. Erityisesti historian saatossa vuosittaisiksi toiminnan kohokohdiksi ovat nousseet vuosikokoukset, Oulun excursiot sekä uusimpana tulokkaana teemabileet.

Yhdistyksemme kunniakas historia on kuitenkin vasta alussa. Kaikkein legendaarisimmat merkinnät historiankirjoihin ovat uskoaksemme vielä tekemättä.

 

Hallinto

Yhdistyksen ylintä valtaa käyttää lakisääteinen vuosikokous, joka kokoontuu kerran vuodessa. Vuosikokouksessa yhdistyksen jäsenet mm. valitsevat hallituksen ja toimihenkilöt sekä hahmottelevat tulevan toiminnan suuntaviivoja. Kulttuuriyhdistys Suunnan vuosikokoukset ovat aina olleet lukuisine ohjelmanumeroineen spektaakkelimaisia tapahtumia, joita on muisteltu hartaasti jälkeenpäin.

Nykyisin yhdistyksen hallituksen ollessa lähes nimellinen on käytännön tasolla päätösvalta kuukausikokouksilla, joita pyritään järjestämään aina tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Kk-kokouksiin voivat osallistua kaikki jäsenet. Kokousten yhteydessä on monesti järjestetty kaikenlaista muutakin kevyempää ohjelmaa.

Yhdistyksen eri toiminta-alueiden käytännön tapahtumien organisoinnista vastaavat usein alojen vastaavat.


Jäsenyys

Kulttuuriyhdistyksemme on periaatteessa avoin ottamaan vastaan uusia jäseniä. Kunkin hakijan sopivuutta jäseneksi kuitenkin punnitaan tapauskohtaisesti.

Jäsenyys Kulttuuriyhdistys Suunta ry:ssä tuo mukanaan mahdollisuuden ottaa osaa yhdistyksen sisäiseen keskusteluun, hallintoon ja kaikkiin yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin. Myös mahdolliset muut jäsenetuudet kuuluvat tasapuolisesti kaikille jäsenille.

Jäsenyys velvoittaa jäsenen suorittamaan vuosittain tietyn pienehkön jäsenmaksun yhdistykselle. Lisäksi jäseneltä odotetaan jonkinlaista läsnäoloa erilaisissa tapahtumissa.

Yhdistyksen jäsenyyttä haetaan täydellisen vapaamuotoisella hakemuksella, josta tulee ilmetä vähintään hakijan henkilöllisyys sekä se, että kyseessä on jäsenhakemus. Muutoin jäsenhakemus on vapaa lähes millaisille viritelmille tahansa – kokemuksesta on havaittu, että jäsenhakemusten omaperäisyys tuo tiettyä etua tiukassa hakemuksen käsittelyprosessissa.

 

1. Nimitys liittyy joukkion epäjärjestyneeseen luonteeseen ja niin sanotusti epäsovinnaisiin elämäntapoihin, ei varsinaisesti anarkosyndikalismin ideologiseen taustaan. Tarkempia tietoja löytyy teoksesta Monty Python and the Quest for the Holy Grail, kohtauksesta 3. Lisäksi pyydämme kiinnittämään huomiota yhdistyksen tämän kohdan historiallisesta merkityksestä käymään perusteelliseen keskusteluun.

 

 

© 2007 Kulttuuriyhdistys Suunta ry