Meksikolais-espanjalainen ilta 2004
 

Edellisvuoden kerrassaan suurenmoisia Saksa-bileitä päätettiin tänäkin vuonna teemakekkereiden muodossa. Pitkällisen forum-debatin jälkeen tänä vuonna päätettiin järjestää espanjalais-meksikolaisbileet. Touhuamispaikkana oli Markuksen & Jennin tuore Savonkadun asunto, jonka tupaantuliaisia vietettiin huomaamattomasti siinä ohessa.

Kekkerit piti luonnollisestikin aloittaa partojen väsäämisellä. Jäsenistöllä oli toinen toistaan tuuheampia partajouhia. Uhkeiden rintakarvojen runsaus vei joidenkin jäsenten huomion niin, etteivät he huomanneet edes seurata heti alkuun pikaisesti pidettyä marraskuun kuukausikokousta. Kokous päästiin aloittamaan hiukan aikataulusta myöhässä, kun puheenjohtaja oli monivaiheisten ja erilukuisten teknisten ongelmiensa saattelemana päässyt paikalle. Kokonaisuudessaan olennaisin kokouksesta mieleen jäänyt asia oli se, että parrat tahtoivat lämmittää kovasti. Lisäksi taidettiin päättää pitää juhlistaa uutta vuotta uutena vuotena.

Kokouksen jälkeen oli syytä aloittaa varsinaiset bileet avaustequiloiden muodossa. Tequila sai väen irvistelemään kuin ientulehduksen saaneena, ja monilta hyytyikin saman tien into mahdollisten jatkotequiloiden ottamiseen. Erilukuisen rupattelun jälkeen oli seuraavana formaalissa ohjelmassa vuorossa kahden PMS:n jäsenen järjestämä teemamaihin liittyvä tietokilpailu. Kisan aikana tunnelma ja lämpötila olohuoneessa tuntuivat kasvavan kysymys kysymykseltä, mitä varmasti edesauttoi Salen kiertäminen vastauksia tarkastamassa toimimattoman kynän kanssa. Ensimmäisessä osiossa neljän joukkueen kisa venyi tiukaksi ja vaati kaksikin ratkaisukysymystä Seatin huimien myyntilukujen tiimoilta. Voittajaksi selviytyi Tuomaksen kapteenoima joukkue, jonka kiri toisessa osiossa kuitenkin hyytyi selvästi palkintoviinin maistelun edesauttamana. Toisessa osiossa Anni osoitti olevansa kiistatta Suunnan paras viinitietäjä.

Välissä syötiin kodinhengettärien loihtimia tortilloja mitä moninaisimmilla täytteillä, joista jauheliha loppui yllättävästi ensimmäisenä, sekä kylmää vihanneskeittoa. Lisäksi täytyy mainita jälkiruoka, jolle Markus sutjakkaana kotitonttuna taikoi vatkauksen päätteesi vaalean kuorrutteen. Sitä illan mittaan pistelikin poskeensa moni juhlija suu messevänä.

Enimpien syömisien ja touhuilujen jälkeen oli miespuolisten juhlaosanottajien aika käydä puhdistautumaan saunaan naisten jäädessä kikattamaan. Saunan lämpötila oli kuin Kuoleman laaksossa tai partiolaisten leirisaunassa konsanaan, ja kesken päättyvien laulujen ohessa saunassa kuultiin useampiakin kirosanoja. Tosin jälkimmäiseen saattoi vaikuttaa myös se, että ylälauteella oli melkoisen miehekäs ja tiivis tunnelma noin kokonaisuudessaan. Viimeistenkin sissien lopetettua saunomisensa oli aika siirtyä keskustelemaan joukkoliikenteen kalleudesta aavistuksen verran nihkeään pukuhuoneeseen.

Myörytessämme takaisin Markuksen & Jennin asunnolle havaitsimme Annukan nukahtaneen sillä aikaa melko tukevasti. Saunassa virkistäytyneen osanottajakaartin seuraava koettelemus oli Tuomaksen ja Tarun järjestämä pantomiimikilpailu, jossa kolmen eri joukkueen tuli arvailla teemamaihin liittyviä sanoja. Kisan hassuhkojen esitysten lomassa tuli muun muassa opittua uusia ja sangen yllättäviä puolia Pénelope Cruzista. Joukkueista kerrassaan uskomatonta menestystä saavutti Markuksen kapteenoima joukkue, joka sai Laten suorittaman piñatan tuseerauksen jälkeen kerrassaan hienot palkinnot.

Loppuilta menikin hälinöidessä, Jennin kissaa ja piñataa kiusiessa sekä nauraessa. Viimein päätettiin siirtyä naapureita häiritsemästä baarin puolelle. Tässä vaiheessa Annukka ja hänen siskonsa Susanna toimitettiin Puijonlaaksoon täidentappokävelyn jälkeen. Viejäpartion, eli Laten ja Masan, palattua oli pakko käydä vielä kyrsällä ennen siirtymistä Sokeriin, jonne loppuporukka oli tyrmistyttävästi päätynyt. Sokerissa tapahtui erilukuisia hassuja sattumia ja kommelluksia, ja Latekin kuulemma havaittiin sieltä jossain vaiheessa joraamasta. Samaten alkuillasta tanssilattialta saattoi bongata Peppi Pitkätossun, Lara Croftin ja Prinsessan, joka ei tainnut oikein pitää nauhojensa vetelemisestä. Sokerista vähitellen joukkio hajaantui pimeään yöhön.

Maximiliano

 
 

 

© 2005 Kulttuuriyhdistys Suunta ry