Julkisuudessa on paljon keskusteltu valtiosihteeri Raimo Sailaksen suunnittelemista uudistuksista hyvinvointivaltioon. Jotkut tahot ovat ehtineet ilmaisemaan tukensa uudistuksille, mutta näemme niissä myös lukuisia ongelmia. Tarkastelemme muutamia opintotukijärjestelmän uudistamiseen liittyviä ongelmia.

Opintorahan poistamista ja opintotuen muuttamista lainaan perustuvaksi perustellaan valmistumisen kannustamisena. Opiskelijaa siis ikään kuin rangaistaan kasvavalla velkataakalla hänen opiskeluajastaan. Epäilemme tämän johtavan pikemminkin valmistumisaikojen pitenemiseen lyhenemisen sijaan, sillä se pakottaa velkaa vieroksuvat opiskelijat työskentelemään opiskelun ohessa. Kaikilla opiskelijoilla ei myöskään ole mahdollisuutta saada lainaa maksuhäiriöiden tms. syiden vuoksi.

Pitkiä opiskeluaikoja vaikeampana ongelmana näemme sen noin kolme vuotta, joka keskimäärin kuluu lukion jälkeen ennen kuin opiskelija aloittaa korkeakouluopintonsa. Tämä aika saattaa kasvaa opintorahan poistamisen jälkeen edelleen, sillä opiskelijoilla on tarve työskennellä saadaksen rahaa säästöö opintojaan varten.Lainaan perustuva järjestelmä myös asettaa potentiaaliset opiskelijat hyvin eriarvoiseen asemaan. Toisilla ei ole pelkoa opiskelujen aiheuttamasta velkataakasta, jos vanhemmat ovat tarpeeksi varakkaita ja halukkaista maksamaan opinnot. Toisaalta monet lahjakkaat yksilöt voivat luopua opiskelusta velan pelossa. Paitsi että näiden yksilöiden lahjat hukataan, on järjestelmä myös epäoikeudenmukainen syrjiessään heikoista oloista tulevia opiskelijoita.

Myös valmistuttuaan opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa. Palkat eivät aina korreloi suoraan opintojen pituuden kanssa. Yhtä pitkään opiskelleet humanistisen ja teknisen alan työntekijät saavat huomattavan erisuuruista palkkaa, mutta Sailaksen ehdottamassa mallissa molemmille on kertynyt yhtä suuri velkataakka. Tällainen vähentää motivaatiota humanistisen alan koulutukseen, niin tärkeää kuin tällainen koulutus Suomelle onkin.

Opintolainan aiheuttaman velkataakan maksu kasautuu helposti siihen aikaan, kun nuoret ovat muutenkin taloudellisesti hankalassa asemassa. Valmistuttuaan monet perustavat perheitä, saavat lapsia, sitoutuvat asuntolainaan ja ovat palkkahierarkiassa heikoilla. Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa heille ei soisi ylimääräistä velkataakkaa.

Huolestuttavaa on myös ehdotuksen pukeminen hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Pikemminkin järjestelmä, jossa tietyssä elämänvaiheessa kansalaisen oletetaan elävän lainalla kuulostaa rikkomukselta hyvinvointivaltion ideaa kohtaan, jossa yksilölle pyritään takaamaan perusturva koko elämänkaaren ajan.

Suomella ei ole uraania tai öljyä. Suomessa maatalouden toimintaedellytykset ovat heikommat, kuin muualla. Koulutus on Suomelle äärimmäisen tärkeä resurssi kiihtyvässä ja yhtenevässä kansainvälisessä kilpailussa. Koulutuksen korkea taso on turvattava nimenomaan kannustamalla opiskelemaan, ei siitä rankaisemalla.

Jukka Torikka ja Teemu Tossavainen